Miksi säännöllinen kuntotarkoitus on tärkeää
Ennen kuin läpikäydään eri mittausmenetelmien edut ja rajoitteet, on hyvä pohtia, miksi lauhteenpoistimien toimintakunnon säännöllinen seuranta on ylipäätään tärkeää.
Rikkoutuessaan lauhteenpoistin voi jäädä läpipuhaltavaksi tai kiinni asentoon, jolloin se ei läpäise lauhdetta lainkaan jättäen prosessin vesilastiin. Tämä on haitallista prosessin toiminnalle, esimerkiksi kun kyseessä on lämmönvaihtimen vesitys. Myös vesi-iskut ovat tyypillisiä prosessihäiriöitä, mikäli lauhteenpoistin rikkoutuu kiinni asentoon.
Mitä tämä taas aiheuttaa prosessille avaan blogissani Vesi-iskut höyry- ja lauhdejärjestelmissä.
Sen sijaan, mikäli poistin rikkoutuu sellaiseen asentoon, että tuorehöyryä vuotaa läpi, ei tällä ole varsinaista haittaa itse prosessille. Sen sijaan läpivuotava lauhteenpoistin on erittäin suuri energiahukka. Suorittamissamme lauhteenpoistinten kuntokartoituksissa kerrotaan aina poistimen tuorehöyrytappio, mistä asiakkaan on helppo laskea menetetyn tuorehöyryn arvo, kun hän tietää hinnan, jota hän höyryn tuottamiseen tarvitsee. Kokemuksemme perusteella lauhteenpoistinkartoituksen ja vuotavien lauhteenpoistimien kustannusten takaisinmaksuaika on vain pari kuukautta, jonka jälkeen saavutetaan energian eli rahan säästöä.
Toinen aspekti vuotavien poistinten kunnostukseen on kunnossapidollinen. Läpivuotava lauhteenpoistin aiheuttaa eroosiota lauhdeputkistossa ja putkirikkoja.
Säännöllisellä kuntotarkastuksella vuoto havaitaan nopeasti, eikä ylimääräistä energianhukkaa kerkeä syntymään. Samoin nopeasti havaittu lauhteenpoistin voidaan huoltaa edullisesti varaosalla, mutta jos kuvan mukaisesti höyry kerkiää nakertamaan poistimen rungon puhki, tulee koko lauhteenpoistin uusia.
Kun mietitään eri mittaustapoja, on hyvä ymmärtää eri lauhteenpoistintoimintaperiaatteiden toiminta. Niistä voit lukea blogistani Lauhteenpoistimen valinta.
Alla olevalla videolla esitetään kuinka Gesytran VKP 41 vuodonilmaisin toimii käytännössä.
Visuaalinen mittaus
Visuaalisella mittauksella tarkoitetaan, että lauhteenpoistimen eteen asennetaan näkölasi, joka näyttää virtauksen putken sisältä. Vaikka mittaustapa on todella yksinkertainen, on se erittäin hyvä ja toimiva matalapainepuolelle eli rajoituksena tässä tulee näkölasin paine- ja lämpötilakestävyys. Lue esite Gestra VK14/16
Virtauksenosoitin asennetaan kuvan mukaisesti ennen lauhteenpoistinta, sillä poistimen jälkeen asennettu, sinänsä edullisempi virtauksen osoitin ei aukottomasti kerro lauhteenpoistimen kuntoa ja on sikäli turha ja vain ylimääräinen vuotokohde. Sen sijaan, kun virtauksenosoitin on ennen lauhteenpoistinta, voidaan lauhteenpoistimen kunto lukea suoraan lauhdepinnan tasosta. Mikäli pinta on näkölasin virtausohjurin kärjessä, on poistin kunnossa. Mikäli se on tyhjä, vuotaa poistin tuorehöyryä läpi ja mikäli näkölasi on täynnä, niin poistin tulvii eli suurella todennäköisyydellä ei päästä lauhdetta läpi.
On kuitenkin jo tässä kohtaa erikseen huomautettava, että kaikkien mittausperiaatteiden analysointi vaatii ymmärrystä sekä prosessista, että lauhteenpoistimien toiminnasta. Luotettavat lauhteenpoistinmittaukset on yksi palvelumme.
Mittaus äänen perusteella
Vanhojen ”höyryäijien” näkee toisinaan analysoivan poistimen läpivuotoa kuuntelemalla poistinta ½” putken kautta. Mittausteknisesti ehkä epävarma tapa, mutta toimii toki silloin kun mittaaja tuntee oman prosessinsa ja käy poistimia läpi säännöllisesti.
Ääneen perustuva mittaus pohjaa lauhteenpoistimen toimintaan. Mikäli poistin on kunnossa, ei sen läpi mene pisaraakaan tuorehöyryä vaan ainoastaan lauhdetta, jolla on tietty äänentaajuus. Mikäli poistin vuotaa, menee sen läpi tuorehöyry, jonka äänentaajuus on virtaavan lauhteen äänentaajuutta korkeampi.
Eli yksinkertaistaen mittaukseen käytetty ultraäänimittari erottaa nämä äänenkorkeudet ja paljastavat lauhteenpoistimien läpivuodot.
Lauhteenpoistimien mittaukseen valmistettuja ultraäänimittareita on hyvin erilaisia. On yksinkertaisia malleja, joissa äänenkorkeus on nähtävissä näyttöviisarilla, ja on mittaajan tehtävä analysoida mittaustulos. On malleja, joissa mittaajalla on korvakuulokkeet ja analysointi tehdään kuultavan äänen perusteella.
Mutta on myös nykyaikaisia malleja, joissa mittalaite tekee analyysin mittaajan puolesta. Tällöin laitteeseen syötetään mittausparametrit, kuten höyryn paine ja mitattavan lauhteenpoistimen toimintaperiaate. Lue lisää toimintaperiaatteista blogista Lauhteenpoistimen valinta.
Sitten tärkeä varoituksen sana. Ääneen perustuvan mittauksen heikkous on siinä, että mittari on altis häiriösignaaleille. Esimerkiksi lauhteenpoistimen lähellä oleva reduktioasema, paineenalennusventtiili saattaa synnyttää putkistoon värinää, jonka mittari tulkitsee tuorehöyryvuotona. Uudet, nykyaikaiset mittarit kuitenkin toimivat niin, että on mahdollisuus erikseen mitata ulkopuolinen putkistovärinä ja siten huomioida se mittaustuloksessa, mutta peräänkuulutan tässä mittaustavassa mittaajan kokemusta.
Erityisesti kun mennään linjoihin, missä joissa linjapaineet yli 30 bar, niin mittatulosten kokemukseen perustuva analysointi nousee tärkeäksi.
Kritiikistä huolimatta, tämä on se pääasiallinen mittatapa, mitä jota me käytämme mittaustavan nopeuden vuoksi tehdessämme lauhteenpoistinkartoituksia. Mittaustavan luotettavuus pohjaa kokemukseen.
Lämpötilaan perustuva mittaus
Tämä mittatapa on ehkä helpoin toteuttaa, mutta vaikein tulkita. Ja etenkin lämpötilaan pohjaavassa mittauksessa tulee ymmärtää eri lauhteenpoistimien erilaiset toimintaperiaatteet ja lauhteen käyttäytyminen, kun lauhde lauhteenpoistimen jälkeen siirtyy matalampaan, lauhdeputkiston paineeseen.
Näitä asioita käymme läpi erikseen järjestettävissä koulutuksissamme.
Mutkat suoriksi vetäen uskallan väittää, että lämpötilaan perustuvalla mittaustavalla ei voida analysoida vuotaako poistin läpi, vai ei. Sen sijaan esimerkiksi me käytämme sitä ultraäänimittarin rinnalla analysoidaksemme, onko lauhdelinja kylmä, ja onko poistin tukossa.
Poikkeuksen muodostavat termiset lauhteenpoistimet, jotka toimintaperiaatteensa vuoksi alijäähdyttävät lauhdetta. Tällöin ennen lauhteenpoistinta on periaatteessa lämpötilalla mahdollista löytää tuo pieni lauhdelasti ennen lauhteenpoistinta ja nähdä, että lauhteenpoistin on kunnossa, mutta tässä esteeksi muodostuu lähes aina lauhdeputken eristeet.
Virtauksen sähköjohtavuuteen perustuva mittaus
Kun puhutaan sähköjohtavuuteen perustuvasta mittauksesta, puhutaan lauhteenpoistinmittauksen automatisoinnista eli reaaliaikaisesta mittauksesta, jolloin ilmoitus lauhteenpoistimen toimintahäiriöstä tulee välittömästi esimerkiksi valvomossa olevaan näyttötauluun.
Tällaisen on-line tyyppisen tarkkailujärjestelmän rakentamiseen on muutama tapa riippuen minkä merkkisiä lauhteenpoistimia laitoksella on. Yhteistä kaikille on, että lauhdelinjaan asennetaan elektrodi, joka mittaa läpivirtaavan lauhteen koostumusta ja sen perusteella analysoi onko linjassa läpivuotoa, tai patoaako poistin laudetta liikaa.
Elektrodi voidaan asentaa joko erilliseen testauskammioon ennen lauhteenpoistinta, tai mikäli kyseessä esim. Gestran terminen lauhteenpoistin, niin suoraan lauhteenpoistimeen lianerottimen paikalle.
