Lauhteenpoistimien säännöllinen mittaus ja huolto säästävät putkistoa ja rahaa
Lauhteenpoistimen kuntoa voidaan tarkkailla neljällä eri tavalla: visuaalisesti, virtauksesta syntyvän äänen perusteella, lämpötilan perusteella ja virtauksen sähköjohtavuuden perusteella.
Tiivistelmä
Miksi lauhteenpoistimen kunnon säännöllinen tarkastus on tärkeää?
Ennen kuin käydään läpi erilaisten mittausmenetelmien edut ja rajoitteet, on hyvä tarkastella, millaista haittaa rikkoutuneet lauhteenpoistimet voivat ylipäätään aiheuttaa. Rikkoutuessaan lauhteenpoistin voi jäädä yhteen kahdesta asennosta: kiinni-asentoon tai auki-asentoon (eli läpipuhaltavaksi).
Täysin kiinni-asentoon rikkoutunut lauhteenpoistin
Rikkoutuessaan kiinni-asentoon, lauhteenpoistin ei läpäise lauhdetta lainkaan jättäen prosessin vesilastiin. Tämä haittaa prosessin toimintaa esimerkiksi silloin, kun kyseessä on lämmönvaihtimen vesitys. Kiinni jäävä, rikkoutunut lauhteenpoistin voi aiheuttaa putkistoon myös vesi-iskun eli äkillisen paineiskun, mikä voi rikkoa koko putkiston.
Mitä tämä taas aiheuttaa prosessille avaan blogissani Vesi-iskut höyry- ja lauhdejärjestelmissä.
Auki eli läpivuotavaksi rikkoutunut lauhteenpoistin
Mikäli lauhteenpoistin rikkoutuu läpipuhaltavaan asentoon, se vuotaa läpi tuorehöyryä. Tämä ei varsinaisesti haittaa itse prosessin toimintaa, mutta vuoto aiheuttaa erittäin suuren energiahukan.
Kun suoritamme lauhteenpoistinten kuntokartoituksen, raportoimme asiakkaalle aina vikaantuneiden lauhteenpoistinten aiheuttaman tuorehöyrytappion. Kun asiakas tietää höyryn tuottamisesta itse maksamansa hinnan, on hänen helppoa laskea menetetyn tuorehöyryn arvo. Kokemuksemme perusteella lauhteenpoistinkartoituksen ja vuotavien lauhteenpoistimien kunnostuksen kustannusten takaisinmaksuaika on vain pari kuukautta, jonka jälkeen saavutetaan energian eli rahan säästöä.
Toinen syy vuotavien poistinten kunnostukseen on kunnossapidollinen: läpivuotava lauhteenpoistin aiheuttaa lauhdeputkistossa eroosiota, mikä johtaa ajan myötä putkirikkoon.
Säännöllisellä kuntotarkastuksella vuoto havaitaan nopeasti, eikä ylimääräistä energianhukkaa kerkeä syntymään. Tällöin lauhteenpoistin voidaan myös huoltaa edullisesti varaosalla. Jos kuvan mukaisesti höyry kuitenkin kerkiää nakertamaan poistimen rungon puhki, tulee koko lauhteenpoistin uusia.
Neljä tapaa mitata lauhteenpoistimen kunto
Lauhteenpoistimen kunto voidaan mitata neljällä eri tavalla. Jokaisella mittaustavalla on omat etunsa ja rajoitteensa. Mittaustavan valintaan vaikuttaa myös lauhteenpoistimen toimintaperiaate, joista voit lukea blogistani Lauhteenpoistimen valinta.
On kuitenkin erikseen huomautettava, että kaikkien mittausperiaatteiden analysointi vaatii ymmärrystä sekä prosessista että lauhteenpoistimien toiminnasta. Luotettavat lauhteenpoistinmittaukset on yksi palvelumme.
| Mittaustekniikka | Vahvuudet | Heikkoudet |
|---|---|---|
| Visuaalinen mittaus | + yksinkertainen ja helposti tulkittava + näkölasista voidaan havaita sekä tuorehöyryvuoto että poistimen tulviminen | – näkölasin paineen- ja lämpötilankesto – lauhteenpoistimen sijainti (näkölasiin pitää voida nähdä) – likaantunut lasi pitää vaihtaa |
| Ääneen perustuva mittaus | + nopea + soveltuu hyvin suurten lauhteenpoistinmäärien kuntokartoituksiin | – osattava huomioida mahdolliset häiriösignaalit – vaatii käyttäjältä kokemusta mittaamisesta |
| Lämpötilaan perustuva mittaus | + helpoin toteuttaa + tunnistaa kylmät (tukkeutuneet) lauhteenpoistimet | – vaikein tulkita – putkiston eristys vaikeuttaa mittaamista – ei sovellu lauhteenpoistimien läpivuotojen etsimiseen |
| Sähköjohtavuuteen perustuva mittaus | + automatisoitu seuranta + vikatiedot kulkeutuvat välittömästi valvomoon | – vaatii elektrodin asentamisen lauhdelinjaan joko erilliseen testauskammioon tai soveltuvaan lauhteenpoistimeen |
Visuaalinen mittaus
Visuaalisella mittauksella tarkoitetaan, että lauhteenpoistimen eteen asennetaan näkölasi, joka näyttää virtauksen putken sisällä. Mittaustapa on todella yksinkertainen, ja se toimii erittäin hyvin matalapainepuolella. Näkölasin paine- ja lämpötilakestävyys rajoittaa kuitenkin tavan käyttöä korkeammissa paineissa ja lämpötiloissa.
Virtauksenosoitin – kuten GESTRA VK14/16 – asennetaan kuvan mukaisesti ennen lauhteenpoistinta. Poistimen jälkeen asennettu, sinänsä edullisempi, virtauksenosoitin ei aukottomasti kerro lauhteenpoistimen kuntoa, mikä tekee siitä käytännössä turhan ja vain ylimääräisen vuotokohteen.
Sen sijaan, kun virtauksenosoitin on ennen lauhteenpoistinta, voidaan lauhteenpoistimen kunto lukea suoraan lauhdepinnan tasosta:
- Mikäli pinta on näkölasin virtausohjurin kärjen tasolla, on lauhteenpoistin kunnossa.
- Mikäli se on tyhjä, vuotaa poistin tuorehöyryä läpi.
- Mikäli näkölasi on täynnä, poistin tulvii – suurella todennäköisyydellä se ei päästä lauhdetta läpi.
Mittaus äänen perusteella
Vanhojen ”höyryäijien” näkee toisinaan analysoivan lauhteenpoistimen läpivuotoa kuuntelemalla poistinta ½” putken kautta. Mittausteknisesti tämä on ehkä epävarma tapa, mutta toimii toki silloin kun mittaaja tuntee oman prosessinsa ja käy poistimia läpi säännöllisesti.
Ääneen perustuva mittaus pohjaa lauhteenpoistimen toimintaan. Mikäli poistin on kunnossa, ei sen läpi mene pisaraakaan tuorehöyryä vaan ainoastaan lauhdetta, jolla on tietty äänentaajuus. Mikäli poistin vuotaa, menee sen läpi tuorehöyryä, jonka äänentaajuus on virtaavan lauhteen äänentaajuutta korkeampi.
Eli yksinkertaistaen mittaukseen käytetty ultraäänimittari erottaa nämä äänenkorkeudet ja paljastaa lauhteenpoistimien läpivuodot.
Lauhteenpoistimien mittaukseen valmistettuja ultraäänimittareita on hyvin erilaisia. On yksinkertaisia malleja, joissa äänenkorkeus on nähtävissä näyttöviisarilla, jolloin on mittaajan tehtävä analysoida mittaustulos. On myös malleja, joissa mittaajalla on korvakuulokkeet ja analysointi tehdään kuultavan äänen perusteella.
Mutta on myös nykyaikaisia malleja, joissa mittalaite tekee analyysin mittaajan puolesta. Tällöin laitteeseen syötetään mittausparametrit, kuten höyryn paine ja mitattavan lauhteenpoistimen toimintaperiaate.
Alla olevalla videolla esitetään ultraääneen perustuvan GESTRA VKP 41 -vuodonilmaisimen toiminta käytännössä.
Sitten tärkeä varoituksen sana. Ääneen perustuvan mittauksen heikkous on siinä, että mittari on altis häiriösignaaleille. Esimerkiksi lauhteenpoistimen lähellä oleva reduktioasema, paineenalennusventtiili saattaa synnyttää putkistoon värinää, jonka mittari tulkitsee tuorehöyryvuotona. Uudet ja nykyaikaiset ultraäänimittarit kuitenkin toimivat niin, että on mahdollisuus erikseen mitata ulkopuolinen putkistovärinä ja siten huomioida se mittaustuloksessa, mutta peräänkuulutan tässä mittaustavassa mittaajan kokemusta. Erityisesti kun mennään linjoihin, joissa linjapaineet ovat yli 30 baaria, mittatulosten kokemukseen perustuva analysointi nousee tärkeäksi.
Kritiikistä huolimatta tämä on se pääasiallinen mittatapa, jota me käytämme sen nopeuden vuoksi tehdessämme lauhteenpoistinkartoituksia. Mittaustavan luotettavuus pohjaa kokemukseen.
Lämpötilaan perustuva mittaus
Tämä mittatapa on ehkä helpoin toteuttaa, mutta vaikein tulkita. Etenkin lämpötilaan pohjaavassa mittauksessa tulee ymmärtää eri lauhteenpoistimien erilaiset toimintaperiaatteet ja lauhteen käyttäytyminen, kun lauhde lauhteenpoistimen jälkeen siirtyy matalampaan lauhdeputkiston paineeseen.
Näitä asioita käymme läpi erikseen järjestettävissä koulutuksissamme.
Mutkat suoriksi vetäen uskallan väittää, että lämpötilaan perustuvalla mittaustavalla ei voida analysoida, vuotaako poistin läpi vai ei. Sen sijaan esimerkiksi me käytämme sitä ultraäänimittarin rinnalla analysoidaksemme, onko lauhdelinja kylmä, ja onko poistin tukossa.
Poikkeuksen tähän muodostavat termiset lauhteenpoistimet, jotka toimintaperiaatteensa vuoksi alijäähdyttävät lauhdetta. Tällöin ennen lauhteenpoistinta on periaatteessa lämpötilalla mahdollista löytää tuo pieni lauhdelasti ennen lauhteenpoistinta ja nähdä, että lauhteenpoistin on kunnossa, mutta tässä esteeksi muodostuvat lähes aina lauhdeputken eristeet.
Virtauksen sähköjohtavuuteen perustuva mittaus
Kun puhutaan sähköjohtavuuteen perustuvasta mittauksesta, puhutaan lauhteenpoistinmittauksen automatisoinnista eli reaaliaikaisesta mittauksesta. Tällöin ilmoitus lauhteenpoistimen toimintahäiriöstä tulee välittömästi esimerkiksi valvomossa olevaan näyttötauluun.
Tällaisen on-line-tyyppisen tarkkailujärjestelmän rakentamiseen on muutama tapa riippuen, minkä merkkisiä lauhteenpoistimia laitoksella on. Yhteistä kaikille on, että lauhdelinjaan asennetaan elektrodi, joka mittaa läpivirtaavan lauhteen koostumusta ja sen perusteella analysoi, onko linjassa läpivuotoa tai patoaako poistin laudetta liikaa.
Elektrodi voidaan asentaa joko erilliseen testauskammioon ennen lauhteenpoistinta tai, mikäli kyseessä on esimerkiksi GESTRAn terminen lauhteenpoistin, suoraan lauhteenpoistimeen lianerottimen paikalle.
Konwell tarjoaa ammattilaisten tekemät lauhteenpoistinmittaukset
Konwellin palvelut lauhteenpoistimien kuntokartoituksiin liittyen kattavat myös kunnossapidon, koko lauhdejärjestelmän tarkastelun ja huoltopalvelut. Kartoituksen jälkeen annettava raportti esittää selkeästi huoltokohteet sekä vuotavien lauhteenpoistimien energiahukan.
Ota yhteyttä asiantuntijoihimme tai lue lisää Konwellin tekemistä lauhteenpoistinmittauksista ja -huolloista.
Yhteyshenkilöt
Blogiteksti
Lauhteenpoistinmittaukset ja -huollot
