Lauhteen palautus – milloin tarvitaan pumppua ja milloin lauhteennostinta?
Höyryjärjestelmän energiatehokkuuden kannalta ei riitä, että lauhde saadaan poistettua prosessista. Se kannattaa myös palauttaa mahdollisimman tehokkaasti takaisin hyötykäyttöön.
Tiivistelmä
Lauhde sisältää edelleen merkittävän määrän lämpöenergiaa ja on jo kertaalleen käsiteltyä kattilavettä. Palauttaminen säästää siksi energiaa, vettä ja vedenkäsittelykustannuksia. Teollisuuslaitoksissa paluulinjat voivat kuitenkin sijaita korkealla, siirtomatkat olla pitkiä tai käytettävissä oleva paine riittämätön. Tällöin vaihtoehtoina ovat esimerkiksi sähkökäyttöinen lauhdepumppu ja apuhöyryllä toimiva lauhteennostin. Molemmilla on vahvuutensa, mutta niiden soveltuvuuteen vaikuttavat olennaisesti lauhdemäärä, lämpötila ja virtausolosuhteet.
Ensisijaisesti kannattaa hyödyntää järjestelmän omaa painetta
Lauhde voidaan siirtää paluujärjestelmään ilman erillistä pumppua, jos käytettävissä oleva paine-ero riittää voittamaan nousukorkeuden, paluulinjan vastapaineen ja virtausvastukset. Mahdollisuuksien mukaan putkistot kannattaa suunnitella laskeviksi, jolloin myös painovoima auttaa lauhteen siirtämisessä.
Teollisuuslaitoksissa paluulinjat sijaitsevat kuitenkin usein korkealla, ja lauhdetta voidaan joutua nostamaan useita metrejä ja kuljettamaan pitkiä matkoja. Jos paine-ero ei riitä, tarvitaan lisäenergiaa, joka voidaan tuottaa esimerkiksi sähköpumpulla tai apuhöyryn avulla.
Lauhdepumppu ja lauhteennostin – erot lyhyesti
| Vertailukohta | Sähkökäyttöinen keskipakopumppu | Apuhöyryllä toimiva lauhteennostin (KH/FPS) |
|---|---|---|
| Siirtoperiaate | Pyörivä juoksupyörä pumppaa nestettä | Apuhöyryn paine työntää lauhteen säiliöstä |
| Kaksifaasinen tulovirtaus | Paisuntahöyry on hallittava ennen pumpun imupuolta | Voidaan käsitellä oikein suunnitellussa järjestelmässä |
| Kuuma lauhde | NPSH ja kavitaatioriski huomioitava | Ei keskipakopumpulle ominaista kavitaatiota |
| Tyypillinen vahvuus | Hyvin suurten lauhdemäärien siirto | Kuuma lauhde ja vähähuoltoinen rakenne |
| Käyttöenergia | Sähkö | Apuhöyry (KH tarvitsee lisäksi sähköä ohjaukseen) |
Sähkökäyttöinen lauhdepumppu – erityisesti suurille lauhdemäärille
Sähkökäyttöisessä lauhteenpalautusjärjestelmässä lauhde kerätään yleensä säiliöön, josta se pumpataan esimerkiksi kattilalaitoksen syöttövesisäiliöön. Pumppaus toteutetaan usein keskipakopumpulla, jota ohjataan keräilysäiliön pinnankorkeuden perusteella. Suuremmissa järjestelmissä pumput voidaan kahdentaa toimintavarmuuden varmistamiseksi. Sähköpumput soveltuvat hyvin suurten lauhdemäärien siirtämiseen myös pitkiä matkoja.
Lauhteen pumppaamiseen liittyy kuitenkin erityinen haaste: lauhde on usein hyvin kuumaa ja sen mukana voi kulkea paisuntahöyryä.
Kaksifaasinen virtaus ja kuuman lauhteen kavitaatioriski
Kun kuuma, paineellinen lauhde kulkee lauhteenpoistimen läpi alempaan paineeseen, osa siitä voi höyrystyä uudelleen. Näin syntyy paisuntahöyryä, joka virtaa nestemäisen lauhteen mukana paluuputkistossa. Tällöin kyseessä on kaksifaasinen virtaus, jossa on samanaikaisesti sekä nestettä että höyryä.
Keskipakopumppu on tarkoitettu nesteen siirtämiseen. Sen imupuolelle päätyvä höyry voi häiritä pumppausta, ja hyvin kuuma lauhde saattaa höyrystyä pumpun sisällä, jos paikallinen paine laskee riittävästi. Siksi pumpun imupuolelle on saatava pumpattavaa nestettä esimerkiksi erottamalla paisuntahöyry keräilysäiliössä tai muuten järjestämällä pumppaukselle soveltuvat olosuhteet.
Juoksupyörän sisääntulossa tapahtuva paikallinen paineen lasku voi synnyttää höyrykuplia. Niiden romahtaminen korkeammassa paineessa aiheuttaa kavitaatiota, joka lisää ääntä ja värähtelyä sekä voi kuluttaa juoksupyörää. Pumpun imupuolen painevara suhteessa nesteen höyrystymiseen kuvataan NPSH-arvolla. Kuumaa lauhdetta voidaan pumpata sähköpumpulla, mutta pumppu ja imupuolen järjestelmä on mitoitettava tätä varten oikein.
Mitä paisuntahöyrylle tapahtuu pumppausjärjestelmässä?
Kun paisuntahöyry erotetaan nestemäisestä lauhteesta ennen pumppausta, pitää ratkaista myös, mitä erotetulle höyrylle tehdään. Paisuntahöyry sisältää lämpöenergiaa, jota voidaan käyttää esimerkiksi veden lämmittämiseen. Kaikissa laitoksissa ei kuitenkaan ole jatkuvaa matalapaineisen höyryn lämmityskohdetta: talvella hyödyntämismahdollisuuksia voi olla, mutta kesällä ylijäämähöyryä voidaan joutua johtamaan ulkoilmaan.
Yksi mahdollisuus on nostaa paisuntahöyryn painetta komprimoinnilla, jolloin höyryä voitaisiin palauttaa prosessikäyttöön. Tekniikkaa on olemassa, mutta sen taloudellinen kannattavuus riippuu höyrymääristä, paineolosuhteista ja käyttökohteista. Pumppausjärjestelmää suunniteltaessa onkin tarkasteltava sekä nestemäisen lauhteen siirtämistä että erotetun paisuntahöyryn hyödyntämismahdollisuuksia.
Apuhöyryllä toimiva lauhteennostin – vaihtoehto kaksifaasisen lauhteen käsittelyyn
Apuhöyryllä toimivassa lauhteennostimessa lauhde kerääntyy säiliöön. Kun lauhdepinta saavuttaa asetetun rajan, apuhöyry johdetaan säiliöön ja sen paine työntää lauhteen paluujärjestelmään. Kun pinta laskee, apuhöyryn syöttö sulkeutuu, säiliön paine vapautetaan ja uusi täyttövaihe alkaa.
Merkittävä etu on, ettei kaksifaasinen tulovirtaus aiheuta samanlaista pumppausteknistä ongelmaa kuin keskipakopumpussa. Lauhdetta ei siirretä pyörivällä juoksupyörällä, joten keskipakopumpulle ominaista kavitaatiota ei synny. Lauhteen keräily, säiliön täyttyminen sekä höyryn ja paineen hallinta on silti suunniteltava oikein.
GESTRA KH ja FPS – kaksi erilaista ohjausratkaisua
GESTRA KH on anturiohjattu lauhteennostin, jossa pinnankorkeuselektrodit ohjaavat apuhöyryn syöttöä ja paineen vapautusta. Sen etu on vähähuoltoinen rakenne: säiliön sisällä ei ole liikkuvaa uimurimekanismia. Säiliön kokoa ja muotoa voidaan myös räätälöidä käyttöolosuhteiden ja tarvittavan kapasiteetin mukaan.
GESTRA FPS puolestaan toimii mekaanisella uimuriohjauksella. Sen merkittävä etu on sähköttömyys, minkä ansiosta se on vaihtoehto esimerkiksi räjähdysvaarallisiin ATEX-tiloihin, kun koko asennuksen soveltuvuus varmistetaan. Molemmat ratkaisut siirtävät lauhteen apuhöyryn paineella; ero on ennen kaikkea ohjaustavassa, rakenteessa ja sen tuomissa käyttöominaisuuksissa.
Entä hankinta- ja huoltokustannukset?
Lauhteen palautusratkaisua valittaessa kannattaa tarkastella yksittäisen laitteen hankintahinnan sijaan koko järjestelmän kustannuksia. Sähkökäyttöinen lauhdepumppujärjestelmä edellyttää tyypillisesti pumpun lisäksi keräilysäiliötä, pinnankorkeuden ohjausta, sähkönsyöttöä ja tarvittavia suojauksia. Suuremmissa järjestelmissä pumppuja voidaan myös kahdentaa. Konwellin asiantuntijoiden käytännön kokemuksen mukaan kokonaisinvestointi muodostuu usein apuhöyryllä toimivaa nostinta suuremmaksi.
Huoltotarpeessakin on eroja. Sähköpumpussa huoltoa voivat vaatia muun muassa laakerit, akselitiivisteet ja juoksupyörä, ja kavitaatio voi kasvattaa huoltotarvetta merkittävästi. GESTRA KH:ssa ei ole pyörivää pumppukoneistoa eikä säiliön sisällä liikkuvaa uimurimekanismia, mikä tekee siitä erittäin vähähuoltoisen. Venttiilien ja ohjauksen toiminta on silti tarkastettava osana kunnossapitoa.
Käyttöenergiallakin on kustannus: sähköpumppu tarvitsee sähköä ja lauhteennostin apuhöyryä. Jälkimmäisessä apuhöyryn syöttö tapahtuu vain pumppausjaksojen aikana, mutta kokonaiskulutus riippuu lauhdemäärästä ja paineolosuhteista. Siksi hankinta-, käyttö- ja huoltokustannuksia arvioidaan osana järjestelmän kokonaisuutta.
Mikä ratkaisu kannattaa valita?
Sähköpumppu voi olla kustannustehokas ratkaisu hyvin suurille lauhdemäärille, kun imupuolen olosuhteet voidaan varmistaa. Apuhöyryllä toimiva lauhteennostin tarjoaa etuja erityisesti kuuman, kaksifaasisen tulovirtauksen käsittelyssä: siinä vältetään keskipakopumpulle ominainen kavitaatio, ja rakenne voi olla vähähuoltoinen.
Laitteita ei voi asettaa yleiseen paremmuusjärjestykseen. Valinnassa huomioidaan lauhdemäärä ja lämpötila, putkisto, paineolosuhteet, paisuntahöyry sekä elinkaarikustannukset. Konwellin asiantuntijat suosittelevat asiakkaalle tapauskohtaisesti teknisesti toimivaa ja kustannustehokasta kokonaisuutta. Tutustu lauhteennostimiimme ja niiden toimintaperiaatteisiin.
Yhteyshenkilö
Kaj Bergström
myyntipäällikkö, tekninen tuki, automaatioasennukset