Miksi lauhde ei poistu? Vika ei aina ole lauhteenpoistimessa

Kun höyryllä toimivan lämmönvaihtimen lämpötila alkaa vaihdella tai laitteeseen kertyy lauhdetta, epäily kohdistuu usein ensimmäiseksi lauhteenpoistimeen. Eikä ihme, sillä lauhteenpoistimen tehtävähän on juuri poistaa lauhde.

Vika ei kuitenkaan aina ole lauhteenpoistimessa. Se voi olla täysin kunnossa, mutta prosessin käyttöolosuhteet estävät sitä toimimasta. Erityisesti ongelmia voi syntyä silloin, kun lauhteenpoistimen tulopuolen paine laskee pienemmäksi kuin poistopuolen vastapaine. Tällöin lauhde ei pääse poistumaan, vaan alkaa patoutua järjestelmään.

Ongelman ymmärtäminen edellyttää lauhteenpoiston toimintaperiaatteen tuntemista. Tarkastellaan ensin, mikä saa lauhteen liikkumaan.

Lauhteenpoistin ei pumppaa – se tarvitsee paine-eron

Lauhteenpoistimen tehtävä on päästää lauhde pois höyryjärjestelmästä estäen samalla tuorehöyryn läpivirtaus. Lauhteenpoistin ei kuitenkaan itsessään tuota lauhteen siirtämiseen tarvittavaa painetta.

Lauhde virtaa poistimen läpi, kun poistimen tulopuolella on korkeampi paine (P1) kuin poistopuolella (P2). Tätä kutsutaan paine-eroksi.

Lauhdejärjestelmät olisi hyvä suunnitella mahdollisuuksien mukaan laskeviksi, jolloin painovoima auttaa lauhteen siirtämisessä. Teollisuuslaitoksissa lauhteen paluuputket sijaitsevat kuitenkin usein korkealla, ja lauhde joudutaan nostamaan sinne ylöspäin.

Nostaminen ei sinänsä ole ongelma, kunhan käytettävissä oleva paine-ero riittää.

Jokainen nousumetri kuitenkin kasvattaa lauhteenpoistimen vastapainetta.

Kymmenen metrin korkuinen vesipatsas aiheuttaa noin yhden baarin hydrostaattisen paineen. Jo seitsemän metrin nousu merkitsee noin 0,7 baarin staattista vastapainetta, kun nousuputki on lauhteen täyttämä.

Tämän lisäksi lauhteenpoistimen on voitettava paluujärjestelmässä mahdollisesti vallitseva paine sekä putkiston virtausvastukset. Käytännön tilanteeseen vaikuttavat myös lauhteen ja paisuntahöyryn virtausolosuhteet.

Näin ollen pelkkä putkiston nousukorkeus voi kuluttaa huomattavan osan lauhteenpoistimen käytettävissä olevasta paine-erosta.

Jos paine-ero ei riitä, lauhteen poistuminen hidastuu tai pysähtyy kokonaan.

Miten höyryn säätöventtiili vaikuttaa lauhteenpoistoon?

Tyypillinen esimerkki on höyryllä toimiva lämmönvaihdin, jonka lämmitystehoa säädetään höyrylinjaan asennetulla säätöventtiilillä.

Kun lämmitystarve on suuri, säätöventtiili on reilusti auki ja lämmönvaihtimessa on riittävästi höyrynpainetta. Syntyvä lauhde poistuu normaalisti lauhteenpoistimen kautta.

Lämmitystarpeen vähentyessä säätöventtiili alkaa kuristaa höyrynsyöttöä, jolloin lämmönvaihtimen höyrytilan paine laskee. Samalla laskee höyryn kyllästyslämpötila ja lämmönvaihtimen teho pienenee lämmitystarvetta vastaavaksi.

Ongelma syntyy, jos samalla lauhteenpoistimen tulopuolen paine P1 laskee poistopuolen vastapaineen P2 tasolle tai sen alapuolelle.

Tällöin lauhteenpoistimen yli ei enää ole positiivista paine-eroa, joka tarvitaan lauhteen poistamiseen. Jos P1 on yhtä suuri kuin P2, käytettävissä oleva paine-ero on nolla. Jos P1 on pienempi kuin P2, paine-ero on negatiivinen.

Molemmissa tilanteissa lauhteen normaali poistuminen estyy, vaikka lauhteenpoistin olisi täysin toimintakuntoinen.

Tätä ilmiötä kutsutaan englanninkielisessä höyrytekniikan kirjallisuudessa nimellä stall. Käytännössä kyse on lauhteen patoutumisesta riittämättömän tai negatiivisen paine-eron vuoksi.

Stall-ilmiö lauhteen patoutuminen
Havainnekuva: kun lämmönvaihtimen paine laskee paluulinjan vastapaineen tasolle tai sen alle, lauhteenpoiston edellyttämä paine-ero häviää. P1 = poistimen tulopuoli, P2 = poistopuoli.

Mitä tapahtuu, kun lauhde alkaa patoutua?

Kun lauhde ei pääse poistumaan, sitä alkaa kertyä lämmönvaihtimeen.

Vesilasti peittää osan lämmönsiirtopinnasta ja vähentää höyryn lauhtumiselle käytettävissä olevaa pinta-alaa. Lämmönsiirto heikkenee, minkä seurauksena prosessin lämpötila saattaa alkaa laskea.

Lämpötilansäädin reagoi avaamalla höyryventtiiliä. Lämmönvaihtimen paine nousee, kunnes paine-ero jälleen riittää lauhteen poistamiseen.

Lauhteen poistuttua lämmönsiirto tehostuu ja lämpötila alkaa nousta. Säätöventtiili kuristaa uudelleen höyryvirtausta, jolloin sama ongelma voi toistua.

Seurauksena saattaa olla säätöventtiilin jatkuva sahaaminen ja prosessilämpötilan vaihtelu.

Lauhteen patoutuminen aiheuttaa myös muita ongelmia. Vesilasti voi altistaa lämmönvaihtimen vesi-iskuille, edistää korroosiota ja lyhentää laitteiston käyttöikää.

Erityisen hankalia ovat tilanteet, joissa höyrynsyöttö käynnistyy uudelleen lauhdetta sisältävään lämmityslaitteeseen.

Tässä vaiheessa ongelman syyksi epäillään helposti viallista lauhteenpoistinta. Mutta jos todellinen syy on riittämätön paine-ero, lauhteenpoistimen vaihtaminen uuteen – tai edes suurempaan – ei ratkaise ongelmaa.

Siksi on tärkeää selvittää poistimen kunnon lisäksi prosessin todelliset käyttöolosuhteet. Erityisesti kannattaa tarkastella, mitä järjestelmässä tapahtuu lämmitystehon ollessa pienimmillään.

Miten lauhteen patoutuminen voidaan estää?

Ratkaisuvaihtoehtoja on useita, ja oikea menetelmä riippuu prosessin toiminnasta sekä lauhdejärjestelmän rakenteesta.

Painovoimaan perustuva lauhteenpoisto

Jos laitteiston ja putkiston sijoittelu sallii, lauhde voidaan johtaa lämmönvaihtimesta alaspäin esimerkiksi ilmattuun keräilysäiliöön. Oikein suunniteltuna tämä mahdollistaa lauhteen poistumisen myös hyvin pienellä höyrynpaineella. Säiliöstä lauhde voidaan tarvittaessa pumpata takaisin paluujärjestelmään.

Apuhöyryllä toimiva lauhteennostin

Jos prosessin oma paine ei riitä, lauhteen siirtämiseen voidaan käyttää apuhöyryä. Lauhde kerätään nostimen säiliöön, josta se työnnetään apuhöyryn paineella edelleen paluujärjestelmään.

Tähän tarkoitukseen soveltuvat esimerkiksi GESTRA KH- ja FPS-lauhteennostimet.

Yhdistetty lauhteenpoistin ja lauhteennostin

Vaihtoehtona on yhdistelmälaite, kuten GESTRA UNA 25-PK, joka toimii normaalisti uimurilauhteenpoistimena.

Kun paine-ero riittää, lauhde poistuu tavalliseen tapaan. Jos paine-ero häviää ja lauhdepinta alkaa nousta, laite käynnistää automaattisesti apuhöyryllä toimivan pumppaustoiminnon.

Yhdistelmälaite voi olla tarkoituksenmukainen ratkaisu kohteissa, joissa lauhdemäärä ja tarvittava pumppauskapasiteetti ovat laitteen toiminta-alueella.

Myös höyrynpaineen ja lämpötilan säätötapaa muuttamalla voidaan joissakin kohteissa ehkäistä lauhteen patoutumista. Tällaiset ratkaisut edellyttävät kuitenkin koko prosessin toiminnan tarkastelua.

Lue myös blogikirjoituksemme, jossa käsittelemme lauhdepumppuja ja lauhteennostimia laajemmin.

Oikea ratkaisu löytyy prosessin ymmärtämisestä

Lauhteen patoutuminen ei siis aina tarkoita viallista lauhteenpoistinta. Yhtä hyvin kyse voi olla siitä, että prosessin käyttöolosuhteet eivät mahdollista sen normaalia toimintaa.

Siksi lauhteenpoiston ongelmia tutkittaessa on ymmärrettävä koko prosessin toiminta: höyrynpainetasot, lauhteen paluujärjestelmän vastapaine sekä käyttöolosuhteiden vaihtelut.

Konwellilla on pitkä kokemus teollisuuden höyry- ja lauhdejärjestelmistä. Autamme tunnistamaan lauhteenpoiston ongelmien todelliset syyt ja valitsemaan niihin toimivat ratkaisut.

Tutustu myös lauhteennostimiimme ja niiden toimintaperiaatteisiin.

Usein kysytyt kysymykset

Yhteyshenkilö

Kaj Bergström

myyntipäällikkö, tekninen tuki, automaatioasennukset